Jätteelle uusi elämä

Pyrimme aina ensisijaisesti ohjaamaan materiaalit uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen, sillä toimintaamme ohjaavat lain mukainen etusijajärjestys sekä kiertotalousajattelu. Palveluidemme kautta edistämme asiakkaidemme materiaali- ja energiatehokkuutta. Pyrimme säästämään neitseellisiä luonnonvaroja ja hillitsemään ilmastonmuutosta korvaamalla neitseellisiä raaka-aineita uusioraaka-aineilla ja fossiilisia polttoaineita bioenergialla. 

 
 

Vuonna 2016 kaikista L&T:n hallussa olevista materiaalivirroista pystyttiin hyödyntämään 94 prosenttia (2015: 92 %) ja kierrättämään 54 prosenttia (2015: 53 %).​

Hallussa olevat materiaalivirrat

 

Kuva: L&T:n hallussa olevien jätteiden raportointi on jaettu syntypaikalla lajiteltuihin materiaaleihin, sekajätteeseen ja vaarallisiin jätteisiin. Raportointi kattaa yhdyskuntajätteet, teollisuuden jätteet ja rakennusjätteet Suomessa ja Venäjällä. Sen ulkopuolelle on rajattu lietteet, pilaantuneet maa-ainekset ja tuhkat.​ 

Hallussa olevien materiaalivirtojen kierrätys- ja hyödyntämisaste

 

Kuva: Uudelleenkäyttöä ovat etusijajärjestyksen mukaisesti kuormalavat, jotka ohjaamme suoraan tai korjattuina uudelleen käyttöön. Energiahyödyntäminen on jaettu kahteen ryhmään, jotka ovat hyödyntäminen jäteperäisenä polttoaineena ja hyödyntäminen sekajätteen poltossa. Hyödyntäminen jäteperäisenä polttoaineena sisältää jätteistä valmistetun ja energiana hyödynnetyn kierrätyspolttoaineen, kierrätyspuumurskeen, energiana hyödynnettävän rengasrouheen sekä biojätteestä valmistetun biokaasun ja bioetanolin. L&T suosii kierrätykseen tai ympäristörakentamiseen soveltumattomien jätteiden energiahyödyntämistä kierrätyspolttoaineena. 

Vaaralliset jätteet käsittelemme asianmukaisesti omilla laitoksillamme tai toimitamme ne yhteistyökumppaneillemme hyödynnettäväksi. Vuonna 2016 66 prosenttia vaarallisista jätteistä toimitettiin uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen ja 10 prosenttia hyödynnettiin energiana. 8,3 prosenttia vietiin käsiteltäväksi muihin EU-maihin. Emme maahantuoneet vaarallisia jätteitä vuonna 2016. 

Ratkaisuja haasteellisten materiaalien kierrättämiseksi

 

Etsimme ja kehitämme jatkuvasti ratkaisuja erilaisten jätemateriaalien kierrättämiseksi ja hyödyntämiseksi. 

  • Vuonna 2016 jatkoimme muun muassa kattohuovan, purkukipsin, ikkunalasin ja valkoisen posliinin erilliskeräystä. Nämä materiaalit saadaan tehokkaimmin kiertoon kehittämällä syntypaikkalajittelua rakennustyömailla. Kattohuovat toimitamme asfaltin raaka-aineeksi ja kipsilevyt hyödynnettäväksi uusien kipsituotteiden valmistukseen. Ikkunalasista tehdään muun muassa lasivillaa tai vaahtolasia, betoni ja tiilet hyödynnetään puolestaan maantäytöissä.  

  • Sekalaisen pakkausmuovin keräys kiinteistöiltä alkoi vuoden 2016 aikana Hämeenlinnassa, Savonlinnassa ja Turussa. Palvelua on tarkoitus laajentaa vuoden 2017 aikana uusille paikkakunnille.  

  • Tekstiilin keräyskokeilu aloitettiin vuoden 2015 puolella Kauppakeskus Sellossa Espoossa ja sitä jatkettiin vuoden 2016 maaliskuun loppuun saakka. Tekstiilit menivät hyväntekeväisyyteen, öljynimeytysmattojen raaka-aineeksi ja myytäväksi uudelleenkäyttöön. Syksyllä 2016 tekstiilin keräys aloitettiin Tuusulassa viidessä keräyspisteessä ja Lahdessa Kauppakeskus Karismassa. Tuusulan pisteistä vaatteet menevät eurooppalaiselle yhteistyökumppanille uudelleenkäyttöön ja materiaalikierrätykseen. Karisman keräyksellä tuetaan syrjäytymisvaarassa olevia lahtelaislapsia ja nuoria.

  • Marraskuussa 2016 osallistuimme VTT:n järjestämään Hack the Waste -innovaatiokilpailuun, jossa haastoimme osallistujat ideoimaan uusia käyttötarkoituksia  pääosin energiahyödynnettäväksi päätyvälle puuhakkeelle. Tiimimme voitti innovaatiokilpailun ideoimalla puuhakkeelle arvonlisäystä sienien kasvualustana, jonka jälkeen kombinaatiosta saadaan edelleen kustannustehokasta materiaalia esimerkiksi pakkausten valmistamiseen. 

Kierrättämisen taika: satojatuhansia jätekuluista po​is.

Uusia palvelukonsepteja jätteiden vähentämiseksi ja kierrättämiseksi

Varsinaisten kierrätyskanavien lisäksi kehitämme uusia palvelukonsepteja, jotka tukevat jätteen määrän vähentämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä . 

  • Kimppanouto-palvelussa ​asiakas voi tilata noudon tarpeettomille tai rikkinäisille tavaroilleen, jotka ohjataan joko uudelleenkäyttöön tai materiaalikierrätykseen. Palvelu on ollut käytössä pääkaupunkiseudulla ja noutoja toteutettiin vuoden 2016 aikana noin 950 kappaletta, joista on kerätty kaikkiaan noin 90 000 kiloa tarpeettomia tavaroita.

  • Vuonna 2016 lanseerasimme uuden digitaalisen Hävikkimestari-palvelun lounasravintoloiden ruokahävikin vähentämiseksi. Hävikkimestarin käyttöön ottaneissa ravintoloissa ruokahävikki on pudonnut 30–50 prosenttia, mikä on tuottanut asiakkaille merkittäviä kustannussäästöjä. Vuonna 2016 Hävikkimestarin avulla pelastettiin 36 607 kg ruokaa joutumasta roskiin. Lounasannoksina tämä tarkoittaa 73 214 annosta ja euroissa 92 000 €. Hävikkimestarille myönnettiin Messukeskuksen Ympäristön hyväksi -palkinto, ja lisäksi Helsingin Ilmastokumppanit palkitsi Hävikkimestarin yhtenä vuoden kiinnostavimpana ilmastotekona syksyllä 2016. 

  • Jouluna 2016 osallistuimme Kemianteollisuuden käynnistämään yhteisprojektiin Kinkkutemppuun, jossa kotitalouksilta kerättiin keskitettyihin keräyspisteisiin joulukinkun paistamisessa syntyvä rasva. Kinkkurasvoja palautettiin yhteensä 12 000 kiloa, josta valmistettiin 10 000 litraa uusiutuvaa dieseliä. Aiemmin kinkkurasva on päätynyt pääosin sekajätteeksi. Polttoaineen myynnistä saadut tuotot jaettiin kotimaisille hyväntekeväisyysjärjestöille.