3.11.2008
Väestönsuojien kunnossapito on sekä laissa säädetty velvollisuus että olennainen osa kiinteistönhuoltoa. Kunnossapitoa ei kuitenkaan aina muisteta tehdä, ja väestönsuojia käytetään muun muassa asuinrakennusten varastoina.
Monissa asuinrakennuksissa ja liikekiinteistöissä väestönsuojia käytetään nykyään pääasiassa varastoina tai harrastuspaikkoina. Polkupyörien talvivarastona toimivaa tilaa ei välttämättä edes mielletä väestönsuojaksi, ja sekä tilan että varusteiden kunnossapitoa laiminlyödään.
Väestönsuojien kunnossapito ei ole kiinteistön omistajan päätettävissä, vaan laki määrittelee vaatimukset sekä suojalle että sen varusteille. Väestönsuojan pitää olla rakenteellisesti ehjä ja sen laitteiden ja varusteiden pitää olla sisäasiainministeriön asetuksen mukaisia. Lähtökohtana on, että väestönsuoja on aina välittömässä käyttökunnossa sekä tilojen että varustuksen osalta.
- Suomalaiset väestönsuojat ovat pääasiassa rakenteellisesti ehjiä, mutta tekniikka ja varusteet ovat usein todella vanhoja. Mikään kiinteistötekniikka ei kestä vuosikymmeniä ilman huoltoa. Tilojen huollon laiminlyönti johtuu usein yksinkertaisesti siitä, ettei asiaan ole monessa kiinteistössä muistettu kiinnittää riittävästi huomiota, toteaa Lassila & Tikanojan kiinteistöturvallisuuden työnjohtaja Joni Nyholm.
Ei vain pommisuoja
Väestönsuojia rakennettiin Suomessa alun perin pommisuojiksi. Nykyään suoja saattaa kuitenkin olla tarpeen myös rauhan aikana syntyvissä katastrofitilanteissa, esimerkiksi teollisuuden myrkkyonnettomuuksien, ydinvoimalaonnettomuuksien tai suurien tulipalojen seurauksena.
- Onnettomuusuhalla ei pidä lähteä pelottelemaan ketään, mutta olisi sulaa hulluutta olla pitämättä väestönsuojia käyttökunnossa, kun ne kerran on rakennettu. Väestönsuojien kunnossapito on osa hyvää ja vastuuntuntoista kiinteistönhoitoa, Joni Nyholm muistuttaa.
Väestönsuojien kunnossapito on pääsääntöisesti kiinteistöjen omistajien vastuulla. Käyttökunnon ylläpito vaatii säännöllisin väliajoin tehtävän huollon, jonka yhteydessä muun muassa koekäytetään koneet, varmistetaan venttiilien toiminta, tarkistetaan puhelin- ja antennilinjat sekä päivitetään tarvikkeet.
L&T:n tekemän yleisen kartoituksen perusteella väestönsuojien kuntoa ei seurata kaikissa kiinteistöissä säännöllisesti. Kartoituksessa haastateltiin satunnaisesti eri kiinteistönomistajia ja isännöitsijöitä. Tästä joukosta yli puolet ei osannut kertoa, milloin heidän vastuullaan olevissa kiinteistöissä on viimeksi tarkistettu väestönsuojien kunto.
- Vuosittaisten toimenpiteiden lisäksi laki vaatii, että väestönsuojaan tehdään kymmenen vuoden välein tiiveyskoe, josta kiinteistön omistajalla pitää olla todistus. Tällainen todistus puuttuu useilta kiinteistöiltä, huomauttaa Joni Nyholm.
Kuntokartoitus kertoo nykytilan
Väestönsuojan kuntokartoitus on tarpeen silloin, jos kiinteistönomistaja ei tiedä, missä kunnossa suoja on rakenteiden ja varusteiden osalta. Kartoituksessa kiinteistönomistaja saa ajantasaisen raportin siitä, missä kunnossa väestönsuoja on, ja onko korjauksille tarvetta.
Kartoituksessa käydään läpi väestönsuojan varusteet, kuten esimerkiksi pelastusnaamarit, suojakypärät ja -lasit, ensiaputarvikkeet ja työkalut, sekä väestönsuojan tekniikka, joka pitää sisällään muun muassa sähkölaitteet, ilmanvaihtojärjestelmän ja viemäri- ja vesijohdot. Samalla tarkastetaan, että väestönsuoja on rakenteellisesti ehjä ja tiivis eivätkä esimerkiksi sisääntuloteiden, ovien ja luukkujen tiivisteet vuoda.
- Tarkastuskäynneillä on tullut vastaan esimerkiksi tilanteita, joissa väestönsuojan betonikuoreen on tullut halkeamia lähistöllä tehdyistä rakennustyömaaräjäytyksistä. Halkeamat pitää korjata, jotta suojasta tulee taas kaasutiivis, Joni Nyholm sanoo.
Lisätietoja: työnjohtaja Joni Nyholm, L&T, p. 010 636 5120