7.12.2009
Suomi on sitoutunut kasvattamaan puun osuutta energiantuotannossa. Käytännössä ei ole tapahtunut juuri mitään. Miten tämä on mahdollista miljardien puiden maassa?
Samaan aikaan, kun ympäristötietoiset kuluttajat ruuvaavat paikoilleen energiansäästölamppuja, voimalaitokset pössyttelevät kivihiilen voimin kuten ennenkin. Suomen ilmasto- ja energiastrategia tekee kuitenkin selväksi, että hiilipäästöjä ei ole tarkoitus hillitä pelkästään energiaa säästämällä, vaan myös polttoainevalinnoin. Suomen velvollisuus EU:n taakanjaossa on lisätä uusiutuvan energian osuutta 28,5 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
- Järjestelmä olisi rakennettava sellaiseksi, että nämä velvoitteet pystytään toteuttamaan. Ilman riittäviä ohjauskeinoja energiaa tuotetaan halvimmilla ja saastuttavimmilla polttoaineilla, sanoo bioenergiayhtiö L&T Biowatti Oy:n toimitusjohtaja Tomi Salo.
Nyt kattiloissa palaa kivihiili ja turve, joista kumpikaan ei tuo helpotuksia uusiutuvan energian lisäyshaasteisiin.
Hiilen sijaan puuta Hallitus on valinnut metsähakkeen uusiutuvien energianlähteiden joukosta suurimmaksi kasvajaksi. Sen käyttö tulisi kolminkertaistaa vuoteen 2020 mennessä. Ei ole kuitenkaan selvää, kenen tulisi lisätä hakkeen käyttöä.
- Jokainen suomalainen voi vaikuttaa vaatimalla itselleen puhdasta energiaa, Salo sanoo.
Hän kehottaa kuluttajia selvittämään omista energiayhtiöistään, miten sähkö ja lämpö on tuotettu.
Entä mitä tapahtuisi, jos kuluttajat vaatisivat puuenergiaa ja energiayhtiöt päättäisivät sitä tarjota?
Salon mukaan lukuisat tuottajat voisivat monipolttoainekattiloissa lisätä metsähakkeen osuutta helposti hiilen ja turpeen kustannuksella. Kivihiililaitokset pääsisivät alkuun pienin muutoksin ja puupelleteillä.
Polttoaineen muuttaminen puuksi ei monikertaista sähkölaskuja, mutta tuo niihin hienoisia korotuspaineita.
- Kyse on siitä, lähdemmekö aktiivisesti vaikuttamaan vai teemmekö muutokset vasta pakon edessä aikanaan. Mitä myöhemmäksi isot muutokset jätetään, sitä vaikeammiksi ja kalliimmiksi ne tulevat meille.
Puuta riittää kyllä Kun Helsingin energiahuollon tulevaisuudesta keskusteltiin, nousi esiin ajatus puupolttoaineen kuljetuksen hulluudesta.
- Onko sitten fiksumpaa tuoda kivihiiltä Australiasta? Tai ostaa sähköä huonokuntoisesta venäläisestä ydinvoimalasta?
Tomi Salo korostaa, että polttoainehintojen rinnalla olisi tarkasteltava hyötyjä, jotka liittyvät kotimaisen puupolttoaineen alkuperään.
- Kaikki työ, joka tehdään ennen kuin polttoaine on laitoksen siilossa, luo työtä suomalaisille ja tuo hyvinvointia suomalaisille.
Salon mukaan metsät kestävät puunpolton. Kuorta, purua ja lastua saadaan puunjalostuksen sivutuotteena, kun taas oksia, kantoja ja latvuksia jää metsiin tukkipuiden ja sellupuiden korjuun yhteydessä. Energiapuuta saadaan suoraan myös nuorten metsien hoidosta.
- Hoitamatta jättäminen turmelee nuoren metsän, jolloin se ei jatkossa kiinnosta jalostavaa teollisuutta. Sitä paitsi metsät kasvavat tällä hetkellä enemmän kuin niitä käytetään, joten puuta jää joka vuosi lahoamaan metsiin miljoonia kuutioita.
Lahoava puu ei ole edes ilmaston kannalta erityisen edullinen vaihtoehto: puu vapauttaa lahotessaan saman verran hiilidioksidia kuin palaessaan. Puun valtti fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna on kuitenkin se, että se sitoo tuon määrän kasvaessaan.