Pihapuuston kunto syyniin – kuntokartoitus lisää turvallisuutta syysmyrskyissä

Pihapuuston kunto syyniin – kuntokartoitus lisää turvallisuutta syysmyrskyissä 

 

25.9.2008

Syksy on Suomessa perinteisesti sitä aikaa, kun myrskyt kaatavat puita sekä metsissä että kaupungeissa. Kookkaat puut saattavat tehdä kaatuessaan pahaakin vahinkoa etenkin, jos ne kasvavat asuintalojen lähellä. Puun kuntokartoituksella pystytään selvittämään, onko puu niin huonokuntoinen, että se on vaarassa kaatua.

Syysmyrskyn kourissa kaatuvat todennäköisimmin huonokuntoiset puut. Puun kuntoa ei kuitenkaan välttämättä näe päällepäin, vaan lahokin puu voi näyttää hyvinvoivalta. Puun todellinen kunto selviää vasta, kun sille tehdään perusteellinen kuntokartoitus. Kuntokartoitus auttaa tunnistamaan ajoissa kaatumisvaarassa olevat puut tai putoamassa olevat oksat esimerkiksi taloyhtiöiden pihoilla, ja sitä kautta parantamaan piha-alueen turvallisuutta.

- Olen joskus tehnyt kuntokartoituksen isolle kuuselle, joka näytti todella hyväkuntoiselta, mutta jonka rungossa oli enää viitisen senttiä ehjää puuta. Siinä ei ollut enää edes lahokuviota, vaan runko oli aivan tyhjä, kertoo Lassila & Tikanojan arboristipalvelun työnjohtaja Saija Asikainen, joka tekee työssään muun muassa puiden kuntokartoituksia.

Puiden kunnon lisäksi huomiota pitää kiinnittää myös niiden kasvuympäristöön.

- Puilla on tosi rankkaa kaupungeissa, sillä kaikenlainen rakentaminen vaurioittaa sekä nuorta että vanhaa puustoa. On pelottavaa, jos tontille jätetään kasvamaan iso, vanha puu, mutta pihaa kunnostettaessa sen koko juuristo kaivetaan auki ja juuret katkotaan louhintatöiden yhteydessä. Puu voi seistä siinä pari kolme vuotta hyvännäköisenä, ja sitten se yhtäkkiä kaatuu, koska sillä ei ole enää juuria.

Tekniikka apuna kartoituksessaPiha-alueiden puuston kuntokartoitusta ei tarvitse tehdä vain silmämääräisesti, vaan kuntoa pystytään selvittämään myös teknisillä laitteilla. Puuaineksen vastuksen määrittämiseen perustuvassa laitteessa puuhun tunkeutuu neula, joka mittaa puun vastuksen. Jos vastus pettää, puun kunto ei ole kohdillaan.

Uusinta tekniikkaa edustaa laite, joka ottaa puusta ultraäänikuvan. Ääniaalto kulkee puussa puuaineksen tiheyden mukaan, ja kuva kertoo kartoitusta tekevälle arboristille eli puunhoitajalle eri väreillä, millaisessa kunnossa puu on.

- Laitteet ovat vain apuvälineitä, sillä arboristin pitää tuntea puut, eikä vain luottaa laitteisiin. Päätös siitä, kannattaako puu kaataa vai voiko sen säilyttää, perustuu moneen asiaan, Asikainen kertoo.

- Etenkin puulaji on tärkeä päätöstä tehdessä. Puussa oleva kääpä tai laho ei tarkoita automaattisesti sitä, että puu pitää kaataa. Vanhat, pitkäikäiset puut kestävät vaurioita paremmin kuin lyhytikäiset puut, ja niille voidaan saada lisävuosia esimerkiksi hoitoleikkauksilla tai tuilla.

Hyvinvointia sekä puille että asukkailleSuuri osa nykyään kaupungeissa asuvista suomalaisista on alun perin kotoisin pienemmiltä paikkakunnilta tai maaseudulta. Erityisesti he, mutta myös muut kaupungeissa asuvat, kaipaavat vihreää ympärilleen.

- Puusto luo viihtyvyyttä kaupunkeihinkin, ja siksi sen hyvinvoinnista pitäisi myös huolehtia. Ihmiset ovat nykyään kiireisiä töidensä vuoksi, ja elämänrytmi on nopeaa. Palanen vihreää luontoa siinä ympärillä auttaa edes jonkun verran palautumaan kiireisestä elämästä, ja antaa elinvoimaa, toteaa Lassila & Tikanojan kiinteistöhuollon yksikönpäällikkö Timo Laakkonen.

Vihreän ympäristön arvostuksesta kaupungissakin kertoo muun muassa se, että uusia asuinkohteita rakennettaessa otetaan huomioon myös piha-alueet. Laakkonen muistuttaa kuitenkin, että ammattilaisilta kannattaa hakea apua sekä pihan suunnittelussa että hoidossa.

- On turhaa istuttaa kituvaa vaahterantaimea, joka kuolee kahden vuoden päästä, tai kaataa ajotien eteen oksansa kasvattanutta puuta, jonka olisi saanut kuriin leikkaamalla. Puustolle tehtävät hoitotoimenpiteet tähtäävät kahteen asiaan: siihen, että puut voivat hyvin, ja siihen, että asukkaat saavat viihtyisän ja toimivan ympäristön.

Faktaa:- Kiinteistön tontilla olevien puiden kunnosta ja turvallisuudesta huolehtiminen on kiinteistön omistajan vastuulla oli kyse asunto-osakeyhtiöstä, liikekiinteistöstä tai puistosta. Hoitotoimenpiteet kannattaa kuitenkin jättää koulutettujen ammattilaisten vastuulle, sillä esimerkiksi puun kaataminen ilman asianmukaisia varusteita ja koulutusta saattaa olla hengenvaarallista.
- Puiden kuntokartoituksia tekevät arboristit eli puunhoitajat, jotka ovat erikoistuneet rakennetun ympäristön puiden hoito- ja kaatotöihin. Arboristipalvelut pitävät sisällään kuntokartoituksen lisäksi myös puiden hoitoleikkaukset, kaadot sekä istutustyöt.
- Kuntokartoituksella pystytään parantamaan esimerkiksi taloyhtiöiden piha-alueiden turvallisuutta selvittämällä, onko puu niin huonossa kunnossa, että se on vaarassa kaatua.
- Puiden huono kunto ei yleensä näy päällepäin riittävän ajoissa. Kun puu alkaa näyttää huonolta, on yleensä jo liian myöhäistä tehdä kuntokartoitus.
- Kuntokartoituksen avulla arboristi pystyy suosittelemaan, mitä tutkitulle puulle pitäisi tehdä. Vain vähän vaurioituneelle puulle kaataminen ei ole ainoa vaihtoehto, vaan sen elinvuosia voidaan pidentää esimerkiksi hoitoleikkaamalla tai tukemalla sitä. Myös yksittäisiä, lahoja oksia voidaan poistaa.
- Kunnon lisäksi puun kasvuympäristö vaikuttaa siihen, onko olemassa kaatumisriskiä. Vankka, hyvinvoiva juuristo pitää puun maassa.
- Taloyhtiöiden piha-alueiden sekä puistojen ympäristönhoito kannattaa jättää koulutettujen ammattilaisten vastuulle. Esimerkiksi puun kaataminen ilman asianmukaisia varusteita ja koulutusta saattaa olla hengenvaarallista.
- Sekä syys- että kevätmyrskyt kaatavat puita helposti. Ilmastonmuutoksen myötä myrskyt eivät kuitenkaan enää rajoitu vain tiettyyn vuodenaikaan, vaan sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ympäri vuoden.