22.6.2009
Kompostointi säästää ympäristöä ja tuottaa ravinteikasta multaa.
Keskiverto suomalainen tuottaa jätettä noin 350-400 kiloa vuodessa. Tästä kolmannes on kompostointikelpoista biojätettä, josta vain puolet lajitellaan asianmukaisesti. Kompostointi on helppo tapa vähentää kaatopaikalle päätyvän sekajätteen määrää.
- Jätelain ensisijainen tavoite on jätteiden synnyn ehkäisy. Syntyneen jätteen osalta jäte on ensisijaisesti pyrittävä hyödyntämään aineena. Biojätteen kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että se on kompostoitava – ei poltettava eikä ohjattava sekajätteenä kaatopaikalle, muistuttaa ympäristönhuollon asiantuntija Johanna Krabbe Lassila & Tikanojalta.
Syntynyt eloperäinen aines kannattaa palauttaa luonnon kiertokulkuun kompostoimalla. Kaatopaikalle päätyvä biojäte lisää lähialueen hajuhaittoja, haittaeläinten määrää ja tuottaa metaanikaasua, joka on ympäristölle vieläkin vahingollisempaa kuin hiilidioksidi.
- Kompostointi on luonnollinen tapa kantaa vastuuta ympäristöstä. Se vähentää päästöjä, harventaa jäteastioiden tyhjennysväliä ja pienentää jätehuollon kustannuksia. Rahaa säästyy myös siinä, että multaa ei tarvitse ostaa kaupasta.
Vinkkejä kompostoijalle Kompostointi on helppo tapa kierrättää kotitalouksissa ja puutarhoissa syntyvä eloperäinen jäte.
- Kompostorin valintaan vaikuttaa käyttötapa: kuinka paljon ja millaista jätettä sinne laitetaan ja käytetäänkö kompostoria ympäri vuoden. Kompostorin sijainti kannattaa myös miettiä etukäteen ja valita maisemaan sopiva vaihtoehto, sanoo Lassila & Tikanojan ekotuotteiden myynnin asiantuntija Anne Salomaa.
Yksinkertaisimmillaan puutarhakomposti on laudoista tehty avonainen kompostointikehikko. Ruokajätteiden kompostointiin tarvitaan tiivis kompostori, joka pitää haittaeläimet loitolla. Ympärivuotinen kompostointi onnistuu lämpökompostorilla, joka pysyy lämpimänä talvellakin.
Pientalo- ja mökkiasukkaat pystyvät hyödyntämään kompostoinnissa syntyvän mullan omassa pihapiirissään, mutta nykyään monien kerrostalojenkin pihalla on oma kompostori piha-alueen viherrakentamisen ja kukkalaatikoiden mullantarpeeseen. Kompostointi sopii myös mökkeilijän kesäharrastukseksi.
- Kompostoinnin aloittamiseksi tarvitaan käyttötarkoitukseen sopiva kompostori, jonka pohjalle laitetaan noin 15 sentin kerros karkeaa puutarhajätettä. Jos kompostorissa kompostoidaan ruuantähteitä tai käymäläjätteitä, kuivikeainetta kannattaa lisätä säännöllisesti, jotta vältytään esimerkiksi hajuilta ja kärpäsiltä, Anne Salomaa kertoo.
- Ruuantähteet ja puutarhajäte on suositeltavaa kompostoida samassa kompostorissa. Isot palat kannattaa pienentää tai pilkkoa kompostoinnin nopeuttamiseksi. Kuiva puutarhajäte tai kuivikeaine lisää kompostin ilmavuutta ja parantaa sen toimivuutta.
Kompostia pitää kääntää säännöllisesti riittävän hapensaannin takaamiseksi. Myös kosteutta on tarkkailtava: kompostia ei saa päästää kuivumaan, mutta se ei saa olla myöskään liian märkä.
- Muurahaiset ovat merkki liian kuivasta kompostista, sen sijaan home ja muut sienet kuuluvat kompostin hajottajaeläimistöön. Jos kompostiin syntyy tuhkamaista ainetta, syynä on liian kuiva ja kuuma komposti: kostuttaminen haalealla vedellä ja sekoittaminen auttaa. Liian märkä komposti sen sijaan kaipaa kuiviketta ja huolellista sekoittamista, Johanna Krabbe opastaa.
Kompostoimalla muhevaa multaa Kompostiin laitetut ainekset vaikuttavat mullan koostumukseen. Ruokajätteistä kompostoitu multa on puutarhajätteistä kompostoitua multaa ravinteikkaampaa, mutta molemmat soveltuvat hyvin maanparannusaineeksi.
Kompostori tyhjennetään yleensä keväällä tai syksyllä, jolloin puutarhassa on eniten käyttöä kompostimullalle. Kompostimulta on valmista, kun kaikki jätteet ovat maatuneet tummanruskeaksi, tuoksuvaksi mullaksi. Aikaa tähän kuluu noin 1-3 vuotta. Jos kompostori täyttyy liian nopeasti, massa voidaan jälkikompostoida kasassa peitteen alla tai lautakehikossa. Valmis jälkikompostoinut multa soveltuu levitettäväksi puiden ja pensaiden juurialueille, kukkaryhmiin, vihannesmaalle ja nurmikoille.
Kompostia voi käyttää jo huomattavasti aiemmin muun muassa kateaineena tai ravinnelisänä pensaille.
- Kannatta muistaa, että mullaksi kompostoitua käymäläjätettä ei kuitenkaan pidä levittää kasvimaalle ja että kypsäkään kompostimulta ei sovellu sellaisenaan kasvualustaksi, vaan siihen tulee lisätä vähän alle puolet kivennäismaata, kuten hiekkaa tai savea. Kompostimultaa voi käyttää hiekkaan sekoitettuna myös kukkaruukuissa, Johanna Krabbe kertoo.
Oman kunnan kompostointia koskevia säännöksiä voi tiedustella kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta tai jätehuollosta vastaavalta taholta.
Lisää tietoa kompostoinnista: www.kotipuutarhuri.com
Teksti: Nina Boman
**********************
Eloperäinen jäte kuuluu kompostiin:ruoantähteet
kananmunan kuoret ja -kennot
kahvin ja teen porot
suodatinpussit
perkuujätteet
hedelmät, vihannekset, juurekset ja niiden kuoret
kukkamulta ja kasvijätteet
talouspaperi ja lautasliinat
puiset aterimet ja hammastikut
puutarhasta oksat, lehdet, ruohonleikkuusilppu ja haravointijätteet.
Näin komposti toimiiKompostin toiminta perustuu biologiseen hajoamiseen. Kompostin pieneliöitä ovat sienet ja hajottajamikrobit, jotka tarvitsevat elääkseen happea, vettä ja biojätettä ravinnoksi. Pieneliöt muuttavat jätteet humukseksi. Samalla syntyy vesihöyryä, ravinnesuoloja ja hiilidioksidia. Lopulta biojätteen massasta on jäljellä enää noin viidesosaan raaka-aineen määrästä.
Kompostoituminen käynnistyy, kun sopivan kostea biojäte saa riittävästi ilmaa ja ympäristön lämpötila on plussan puolella. Jos kompostia ei talviaikaan täytetä säännöllisesti, kompostin toiminta heikkenee tai loppuu. Kompostoituminen jatkuu jälleen sulamisen ja lämmönnousun myötä.