10.6.2010
Kompostointi vähentää kaatopaikalle päätyvän jätteen määrää, mikä mahdollistaa jäteastioiden tyhjennysvälin harventamisen ja pienentää näin jätehuollon kustannuksia. Kaatopaikalle päätyessään biojätteet lisäävät lähialueen hajuhaittoja ja haittaeläinten määrää sekä tuottavat metaanikaasua, joka on ympäristölle hiilidioksidiakin vahingollisempi kasvihuonekaasu.
Suomessa syntyy yhdyskuntajätettä vuosittain melkein 3 miljoona tonnia, mikä on yli 500 kiloa henkilöä kohden. Tästä määrästä yli puolet päätyy kaatopaikalle, vaikka suurin osa kaatopaikoille päätyvästä jätteestä olisi kierrätettävissä tai kompostoitavissa.
Oikeilla opeilla kompostointi onnistuu- Kompostoinnin aloittamiseksi tarvitaan kompostori, jonka pohjalle laitetaan noin 15 sentin kerros karkeaa puutarhajätettä. Jos kompostorissa kompostoidaan ruuantähteitä tai käymäläjätteitä, kuivikeainetta tai puutarhajätettä kannattaa lisätä säännöllisesti seosaineeksi, jotta vältytään hajuilta ja kärpäsiltä. Jätteiden pilkkominen paloiksi nopeuttaa niiden kompostoitumista, Lassila & Tikanojan ympäristönhuollon asiantuntija Mirva Väisänen opastaa.
Kompostia kannattaa ilmata parin viikon välein riittävän hapensaannin takaamiseksi. Myös kosteutta on tarkkailtava: kompostia ei saa päästää kuivumaan, mutta se ei saa olla myöskään liian märkä.
Muurahaiset ovat merkki liian kuivasta kompostista. Jos kompostiin syntyy tuhkamaista ainetta, syynä on liian kuiva ja kuuma komposti: kostuttaminen haalealla vedellä ja sekoittaminen auttavat. Liian märkä komposti sen sijaan kaipaa kuiviketta ja huolellista sekoittamista.
- Kompostointi mielletään omakotiasukkaiden tavaksi, mutta kompostori sopii erinomaisesti myös taloyhtiöihin. Koska kompostointi edellyttää säännöllistä hoitoa, taloyhtiöissä on hyvä nimetä joku asukas kompostorin vastuulliseksi hoitajaksi, Mirva Väisänen toteaa.
Kompostori tyhjennetään yleensä keväällä tai syksyllä, jolloin puutarhassa on eniten käyttöä kompostimullalle. Kompostimulta on valmista, kun kaikki jätteet ovat maatuneet tummanruskeaksi mullaksi. Aikaa tähän kuluu noin 1-3 vuotta. Jos kompostori täyttyy liian nopeasti, massa voidaan jälkikompostoida kasassa peitteen alla tai lautakehikossa.
- Valmis multa soveltuu levitettäväksi puiden ja pensaiden juurialueille, kukkaryhmiin ja nurmikoille. Kannattaa muistaa, että mullaksi kompostoitua käymäläjätettä ei pidä levittää kasvimaalle ja että kypsäkään kompostimulta ei sovellu sellaisenaan kasvualustaksi, vaan siihen tulee lisätä vähän alle puolet kivennäismaata, kuten hiekkaa tai savea, Mirva Väisänen painottaa.
Kompostori käyttötarkoituksen mukaanKompostorin valinnassa kannattaa miettiä etenkin kahta asiaa: oikeaa mitoitusta jätemäärän mukaan ja sitä, aiotaanko kompostoida biojätettä, puutarhajätettä vai molempia. Tehokkainta kompostointi on, kun ruuantähteet ja puutarhajätteet kerätään samaan paikkaan.
Pelkkien puutarhajätteiden kompostoinnissa alkuun pääsee lautakehikkoavokompostorilla, jonka voi rakentaa itse laudoista. Keittiön biojätteet ja käymäläjätteet vaativat aina suljetun kompostorin, jotta vältytään haittaeläimiltä ja hajuhaitoilta.
- Huomion arvoinen asia on myös se, käytetäänkö kompostoria ympäri vuoden. Hyvin eristetty lämpökompostori sopii ympärivuotiseen käyttöön, kun taas kevyemmin eristettyä kompostoria voi käyttää esimerkiksi puutarhajätteille tai siinä voi jälkikompostoida jätteet, joiden kompostoituminen on alkanut lämpökompostorissa, Mirva Väisänen sanoo.
Lisätietoja:
myynnin asiantuntija Anne Salomaa, L&T, 050 385 5803
kompostointivideo: www.arjenekoteko.fi/video