Kompostointi on vanha hyvä tapa hyödyntää kotitalous- ja puutarhajätettä. Kompostoituminen käynnistyy, kun sopivan kostea bio- ja puutarhajäte saa riittävästi ilmaa ja ympäristön lämpötila on plussan puolella.
Kun pidät olosuhteet kunnossa ja tarjoat eliöille riittävästi mutusteltavaa, kompostori hoitaa tehokkaasti mökin biojätehuollon. Kesämökillä pystytään hyödyntämään kompostoinnissa syntyvä multa omassa pihapiirissä. Säästöä syntyy silloin myös jätehuoltokustannuksissa. Kierrätys on yksi tapa säästää luontoa, kompostointi tuottaa meille paitsi multaa myös mielihyvää.
Kompostointia varten tarvitaan:
· keittiöön biojäteastia
· kompostori
· seosainetta (L&T:n Bio-Life)
· kääntösauva kompostin sekoitukseen (V351201)
· talikko tai lapio kompostin kääntämiseen ja tyhjentämiseen.
Talousjätteen kompostorin on hyvä olla:
· ilmanvaihdolla varustettu
· jyrsijäsuojattu
· lämpöeristetty, jos ympärivuotisessa käytössä.
Kompostin toiminta perustuu biologiseen hajoamiseen
Kompostin pieneliöitä ovat sienet ja hajottajamikrobit. Pieneliöt muuttavat jätteet humukseksi. Samalla syntyy vesihöyryä, ravinnesuoloja ja hiilidioksidia. Pieneliöiden aineenvaihdunta tuottaa lämpöä. Hajotustoiminta on tehokkaita 30–45 °C:ssa.
Pieneliöt tarvitsevat elääkseen happea, vettä ja ravintoa. Ravintotyppeä saadaan muun muassa keittiön talousjätteestä ja hiiltä kuivasta puutarhajätteestä sekä oksahakkeesta. On suositeltavaa kompostoida keittiö- ja puutarhajätettä samassa kompostorissa. Kuiva puutarhajäte tai kuivikeaine lisää kompostin ilmavuutta ja sitoo vapautuvaa typpeä
Talvikäyttöä varten kannattaa varata muutama säkki Bio-Life-kuivikeainetta, jottei kompostoitava aines olisi liian yksipuolista. Jos kompostia ei talviaikaan täytetä säännöllisesti, kompostin toiminta heikkenee tai loppuu. Kompostoituminen jatkuu jälleen sulamisen ja lämmönnousun myötä.
Näin kompostoit
Vaarallisia Kompostoria täytetään pari kertaa viikossa keittiöjätteellä, jolloin siihen lisätään myös seosainetta. Seosaineeksi käyvät oksahake, lehdet ja ruohonleikkuusilppu. Seosaine tasapainottaa kompostin kosteutta, vähentää hajuja ja kuohkeuttaa kompostia. Kompostoria sekoitetaan parin viikon välein, jotta kompostimassa pysyy ilmavana ja pieneliöt sekä hajottajamikrobit saavat toiminnalleen tärkeää happea. Se tyhjennetään keväällä tai syksyllä, jolloin puutarhassa on eniten käyttöä kompostimullalle.
Kompostiin saa laittaa:
keittiöstä:
· ruoantähteet
· kananmunan kuoret
· kahvin ja teen porot
· suodatinpussit
· perkuujätteet
· hedelmät, vihannekset, juurekset ja niiden kuoret
· kotieläinten häkkien siivousjätteet
· kukkamulta ja kasvijätteet
· talouspaperi ja lautasliinat.
puutarhasta:
· oksat
· lehdet
· ruohonleikkuusilppu
· haravointijätteet.
Kompostiin ei saa laittaa:
· vaarallisia jätteitä
· siivousjätteitä
· metallia, lasia tai muovia
· keinokuituja
· kalkkia tai tuhkaa
· nesteitä.
Mitä siitä tulee:
Ravinnepitoista kompostimultaa, jota voi käyttää puutarhassa maanparannusaineena.
VINKIT
Isot palat kannattaa pienentää/pilkkoa kompostoinnin nopeuttamiseksi. Kananmunankuoret kompostoituvat nopeammin kun ne murskaa.
Kompostorin tyhjennys ja kompostimullan käyttö
K
omposti tyhjennetään keväällä tai syksyllä, jolloin puutarhassa on eniten käyttöä kompostimullalle. Täyttynyt kompostori voidaan tyhjentää myös kesken kauden, koska massa tarvitsee happea kompostoitumisen jatkumiseksi.
Kompostoitumaton massa eli katekomposti siirretään takaisin siemeneksi seuraavalle kompostille. Valmis kompostimulta käytetään sellaisenaan kateaineena tai ravinnelisänä pensaille ja maanparannusaineena nurmikolle. Se voidaan myös jalostaa pidemmälle jälkikompostoimalla sitä kasassa peitteen alla tai lautakehikossa 6–12 kuukautta.
Kompostimullan käyttö riippuu kasvista. Kurkun sukuiset kasvit kestävät hyvin tuoretta, vahvaa kompostimultaa, kun taas sipulikasvit vaativat kasvumullalta pitkän jälkikompostointiajan. Kompostimultaa voi käyttää hiekkaan sekoitettuna myös kukkaruukuissa.